Type and press Enter.

Ensivaikutelma Moskovasta: saisinko jäädä hotellihuoneen lämpimään turvaan?

Moskovassa tuli hengailtua lentokentällä tuntikausia helmikuisella Vietnamin-matkalla. Kun pysyi kansainvälisellä alueella, ei oikeastaan voinut huomata olevansa Venäjällä. Tällä kertaa oli aika jalkautua kaupunkiin. Passintarkastuksessa pääsi hyvään syyniin. Jopa luuppia käytettiin viisumin aitouden tarkasteluun. Enää pitäisi tietää, miksi suomalainen väärentäisi Venäjän viisumin.

Ruplien hankintaa olin toki harkinnut kotona, mutta vaihtamatta jäivät. Matkatavara-aulan vaihtopisteen kurssi oli todella huono, tuloaulassa selvästi parempi – mutta olisi pitänyt malttaa lähelle juna-asemaa. Siellä kurssi oli ihan eri lukemissa. Tuloaulassa myös kaupataan takseja aika aggressiivisesti, kuten melkeinpä missä tahansa. Junat ovat tauolla -yritys oli muuten tällä kertaa totta, mutta vajaa tunti oli ihan hyvä odotella pubissa. Kun pääsi pois kv-alueelta, jo olivat sulassa sovussa, rinta rinnan maatuskakaupat ja Burger Kingit. 

Moskova

Moskova

Junalla keskustaan meni kolmisen varttia. Kenttä on keskellä pystyyn kuollutta metsää. Satunnaiset omakotitaloalueet kertoivat, että ihan vaurainta osaa maasta ei ole tämä radanvarsi. Harmaata ja paikkailtua, luonnehtisin suurta osaa rakennuksista. Väriä oli lähinnä kaikissa suojamuureissa, jotka oli taiteiltu täyteen satojen metrien matkoilta. Sitten nukahdin. Aloin taas heräillä, kun ikkunan taa olivat ilmestyneet ostarit ja muut jättimarketit.

Belorusskayan asema, lentokenttäexpressin pääteasema, on vain kilometrin päässä samannimisestä Radisson Blu hotellista, mutta räntäsade ja täydellinen tietämättömyys suunnasta saivat ottamaan taksin. En muista aikoihin pelänneeni näin. Liikenne oli kammottavaa. Aseman tienoilla autoja oli vain pakkautuneena yhdeksi sumpuksi, joka hallitsemattomasti alkoi velloa valojen vaihduttua. Taksin ikkunat olivat huurteessa; kuski ei siis kunnolla nähnyt ulos, mutta röyhkeästi kiilaili ja kääntyi toisten eteen. Sama meno jatkui koko matkan. Ummikkoajeluun oman lisänsä toivat puhelimeen puhuminen, navigaattorille juttelu ja tekstailu. 

Moskova
Kioskikulttuuri voi hyvin, mutta toki on ihan oikeita kauppojakin. Silmiinpistävää on se, ettei ruokakaupoilla välttämättä ole tunnistettavia kylttejä ulkona. On melkeinpä tiedettävä, missä kaupat ovat tai kurkittava liikehuoneistoihin sisälle.

PAP39122

Radisson Blun aulaan astuminen tuntui turvasatamaan pääsyltä. Mukava huone 14. kerroksessa oli kuin pesä, johon halusin vain jäädä pakoon räntää ja kylmää, kaaosta ja koko Moskovaa. Mitään ennakkoluuloja tai -odotuksia minulla ei Moskovaa kohtaan ollut. Siksi yllätyinkin voimakkaasta reaktiostani.

Radisson Blu Belorruskayan huone vastasi hyvin siitä ennakkoon saamaani käsitystä: tilava, tyylikäs, siisti, perushyvää Radisson Blu -tasoa. Kylppärissä on suosikkini, sadesuihku, ja amme, johon tietenkin olisin voinut myös pahaa maailmaa piiloutua. Jos jostain valittaisin, sanoisin, että äänieristeet eivät olleet ihan priimaa. On sellaisia elämisen ääniä, joiden toivoisin olevan ihan vain naapuripariskunnan omia ja joiden kuuleminen on tarpeettoman kiusaannuttavaa.

Moskova

Moskova
Näkymät ikkunasta aamulla, kun näkyi muutakin kuin harmaata.
Moskova
Mietin, että melkeinpä missä vain läntisessä maailmassa tällaiset teollisuuskiinteistöt olisi jo saneerattu muodikkaiksi loft-asunnoiksi.

Ai jäinkö mukavaan huoneeseen? No en tietenkään (kuten kuvista saatoit jo päätellä)! Olisiko kannattanut? No ei todellakaan! Vaikka ulkona Moskova oli harmaa ja sateinen, kaoottinen se ei ollut enää tuon taksimatkan jälkeen. Jo ensimmäisenä päivänä pääsin näkemään hienoja juttuja, joten älä sinäkään anna ennakkokäsitysteni vaikuttaa, vaan tule uudelleenkin seuraamaan, mitä kaikkea Moskovasta ehdin yhdessä pääsiäisessä nähdä.

Moskova
Vahdinvaihto tuntemattoman sotilaan haudalla
Moskova
Ikuinen tuli tuntemattoman sotilaan haudalla

Yhteistyössä Radisson Blun kanssa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

6 comments

  1. Jostain syystä oon aina halunnut käydä Moskovassa, mutta vielä en oo sinne päässyt. Joten jään innolla odottamaan lisää Moskova -postauksia 🙂

    1. Olen vaikuttunut kaupungista! Tämä on monipuolinen ja kaikessa suuruudessaankin aika helppo. Ja mitä kahviloita ja ravintoloita!

  2. En oikein tiedä mitä ajatella Moskovaan tai Venäjälle matkustamisesta ylipäätään. En ole käynyt kuin Pietarissa ja se oli kyllä monipuolinen kaupunki, vaikka kävinkin siellä joulukuussa eli säiden puolesta aika kökköön aikaan. Moskovaan en ole koskaan ajatellut menväni, mutta mistäs sitä ikään tietää 😀 Haluaisin käydä siellä Punaisella Torilla tosin, ihan vain voidakseni sanoa nähneeni aina leffoissa vilahtavat rakennukset livenä 😀

    1. Minusta ihmisillä on tarpeettomia ennakkoluuloja Venäjää kohtaan. Valtaapitävien perseily ei näy turistin arjessa – eikä luultavasti suurimman osan paikallistenkaan. Kolme päivää Moskovassa ei riittänyt mihinkään. Viikoksi kannattaisi tulla ja hyvän sään aikaan, ei näin aikaisin keväällä, jolloin vielä sataa räntää.

  3. Voin uskoa, että tuo sää ja kaaoottisuus eivät varmasti juuri kutsuneet kaupunkiin tutustumaan. Jo pelkästään säällä voi olla joskus todella suuri vaikutus reissukokemukseen. Omat epäonniset kelit ovat sattuneet Pietarin kohdalle, joten kesällä olisi tarkoitus antaa hyvän sään aikaan kaupungille vielä kolmas mahdollisuus hurmata. Mielenkiinnolla odotan millainen kokemuksestasi Moskovassa lopulta muodostui.

    1. Kokemuksesta muodostui loistava! Vain yhden päivän satoi. Poutapäivinä Moskova oli kuin eri kaupunki. Periaatteessa sää on kyllä pukeutumiskysymys, mutta pisarat kameran linssillä häiritsevät. 🙂