Type and press Enter.

Ensitunnelmia Kuwaitista

Qatar oli niin kiva kohde pari vuotta sitten, että halusimme nähdä maita myös naapurustosta. Saudi-Arabiaan ei ole asiaa, koska olen tyttö, Jemeniin parista muusta syystä, mutta onneksi kulmilla on myös turvallisia kohteita. Hyppäsimme siis eilen illalla Turkish Airlinesin lennolle Istanbulin kautta Kuwaitiin, josta jatkamme seuraavan 1,5 viikon aikana vielä Omaniin ja Bahrainiin. Iso kiitos lentokenttävirkailijalle, joka vaihtoi molemmille lennoille paikkamme varauloskäytävän kohdalle. Johan mahtui olemaan ja jälkimmäisellä lennolla nukkumaan. Helsinki-Vantaalla piti tankata vuoden viimeiset kuohuviinit (kokonainen lasillinen cavaa, varsinaista juopottelua), koska näissä maissa ei tarvitse luultavasti edes uudelle vuodelle kilistellä. Omanissa saa kansainvälisistä hotelleista alkoholia, mutta vuoden vaihtuessa olemme aavikolla.

Suomalainen voi hankkia Kuwaitin viisumin rajalta. Systeemi oli verrattain mielenkiintoinen. Ensimmäinen vaihe: hommaa vuoronumero. Tiskillä ei saatavilla numeroita. Seuraamme sellaisia, jotka selvästi olleet ennenkin. Täytämme kupongin ja otamme itsepalveluna kopion passista. Menemme seuraavalle tiskille. Kaikki sujuu loistavasti. Mutta miksi muilla on postimerkin näköisiä tarroja? Ahaa, meidänkin pitää hommata sellaisia. Tasarahalla automaatista. Entä jos ei ole tasarahaa, on vain älyttömän huonoon kurssiin Istanbulista vaihdettuja isompia rahoja? Kahvilan kaveri jeesasi. Saimme molemmille kolmella Kuwaitin rahalla merkkejä. Kun tarrat ja leimat olivat paperissa ja leimat passissa, sai mennä passintarkastukseen, jossa ei ollut ketään. Kohta tuli nainen, joka viittoili vain menemään läpi. Pian istui tuolissa mies, joka vilkaisi, että merkit ovat kohdallaan ja viittoili menemään. Näin kiinnostavia ovat suomalaiset turistit Lähi-idässä.

Kuwait
Uutta vanhaa, ränsistynyttä ja kiiltävää. Sitä on Kuwait.

Auton vuokraaminenkin sujui yhtä joutuin. Moottoritietä kaupunkiin, ja samalla sujuvuudella hotelliin nukkumaan. Vaikka varauksen yhteydessä kerrottiin aikaisen sisäänkirjoittautumisen hinnoista, ei rahasta ollut mitään puuhetta. Hyvä sänky ja uupunut matkalainen oli äkkiä unessa.

Aamuinen kirkas aurinko oli mennyt pilveen, kun iltapäivällä keräilimme luumme ja lähdimme ulos. Aloitimme varovasti: ostarille syömään. Ei olisi kannattanut: kaupungilla parempaa ruokaa. Ostari sinänsä oli mielenkiintoinen paikka seurata kuwaitilaista elämää. Intian suunnalta kotoisin olevat nannyt huolehtivat lapsista, joita varten rannassa sijaitsevan ostarin takapihalla on suuret leikkialueet. Sisällä naiset käyvät alennusmyynneissä kuten länsisiskonsa, ja kaupat tarjoavat pitkälti samoja tuotteitakin.

Olin itse taas vähän peloissani omasta pukeutumisestani: mikä on sopivaa, kuinka paljon saa näkyä tai pitää olla näkymättä. Polvien ja olkapäiden peittäminen on ihan helppoa, mutta mitä tarkoittaa, että upper armsitkin pitäisi verhota ja että kaula-aukko ei saa olla liian suuri? Kotona vaatekaappia penkoessani ei montakaan ehdot täyttävää vermettä löytynyt, ottaen huomioon, että ennusteiden mukaan lämpötila nousee lähelle kolmeakymmentä. Pilvinen sää ja viileys pelastivat toistaiseksi. Mutta sitten, yhtäkkiä rannassa ostarin takana huomaan puseroni etumuksen olevan täysin auki ja rintsikoiden vilkkuvan kaikelle kansalle! Kuinka kauan olen näin kulkenut? En kestä. Nolojen tilanteiden nainen iskee jälleen. Tähän verrattuna haarakiila uikkarista ulkopuolella budapestiläisessä kylpylässä on ihan iisi tapaus.

 Kuwait
Hyvä syy laittaa lappu luukulle hetkeksi.
Kuwait
Ilta alkoi hämärtyä tämän rukoushetken aikaan.

Kuwait City on jännä paikka. Lentokentältä tullessa tien molemmin puolin on valtavat määrät luonnonvaaleita kivitaloja, jotenkin niin perinteisiä Lähi-idän rakennuksia kuin vain mahdollista. Kun lähestyy merta, siellä täällä kohoaa ryppäinä lasisia pilvenpiirtäjiä ja muutama korkea torni terävine huippuineen. Sadat moskeijat värittävät myös katukuvaa. Kaikkialla huomaa, että olemme idässä, mutta silti suunnilleen kaikki mahdolliset amerikkalaiset pikaruokaketjut valomainoksineen värjäävät kaupunkikuvaa varsinkin illalla. Hetken mietin, että vain Subway puuttuu, ja minuutin kuluttua sellainenkin osui silmään. Jos siis pelkää, ettei saisi syödäkseen, saa täältä tuttuja ketjuruokiakin. Huomisesta alkaen pysymme itse erossa ostariruoista ja alamme nauttia paikallisesta: lihavartaita, salaattia, hummusta…

Kuwait
Soukin kulmilla
Untitled
Aukiolla miesten etupuolella alkoi rukoushetki. En ole ennen päässyt näkemään vastaavaa. Moskeijaan ei ole eri uskoisella asiaa rukousaikaan, mutta tämä kaikki tapahtui ulkona. Kunnioitin sääntöjä olla kuvaamatta rukoilevaa. Paikalla oli kymmeniä miehiä tiiviinä ryhmänä, välillä pystyssä, välillä polvillaan.

Untitled

Olin varovainen kamerankin kanssa, etten vahingossakaan kuvaa naisia. Ei miehiäkään kai luvatta pitäisi. Souqissa oli vaikea pitää itseni kurissa. Minusta paikalliseen mekkoasuun ja huiviin pukeutuneet miehet vaateostoksilla, rahanvaihtopisteessä, kaltaistensa kanssa kahviloissa ja lasten kanssa lelukaupassa olisivat niin herkullisia kuvattavia, mutta yritän olla. Mutta kohta jo istuin kahden saudimiehen välissä penkillä ja lähetin äsken kuvan WhatsUpp-viestinä toiselle heistä. Ei näistä säännöistä oikein ota selvää. Siis että mikä on sopivaa ja mikä ei. Selfieiden ottaminen näyttäisi olevan yleistä. Varsinkin nuoret miehet näppäilivät kuvia itsestään ja toisistaan. Toisistaan myös naiset. Mutta jos länsimaalainen ottaa kuvan, siinä on jotain pahaa.

Kohtuullisen epätodellista. minä ja saudimiehet.

 Kuwait

Mielenkiintoinen tuttavuus oli myös ostarin iso ruokakauppa. Sellaista mietin, että miksi maassa, jossa alkoholia ei ole, on kuitenkin alkoholitonta olutta, monenlaista, ja uutta vuotta varten esille nostettiin alkoholittomia viinejä, punaista, valkoista ja kuohuvaa. Miksi haluta ylipäätään mitään alkoholiin viittaavaa, jos ei alkoholia? Alkoholittomuuden ymmärrän hyvinkin, en kyseenalaista sitä mitenkään, mutta tämän alkoholittomien tuotteiden määrän kanssa olen aika hämmennyksissä. Uteliasuus tuotteisiin oli sen verran iso, että mies osti pari olutta. Sitä nimeä ei kyllä käytetä vaan ovat “mallasjuomia”. Aika samalta maistuivat kuin vastaavat tuotteet kotona. Niin uteliaita emme kuitenkaan olleet, että olisimme laittaneet kymppiä viinittömään viiniin. Tiedän niitä Suomestakin saatavan, mutta emme ole tekemisissä olleet.

Kuwait
Hyvää yötä Kuwait Citystä. Jaksan aina ihmetellä “väärin päin” olevaa kuuta. Ei se meillä Helsingissä makaa. 🙂

Kuwait by night

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

8 comments

  1. mahtavaa matkaa teille, kiva täällä kotomaassa lukea tuoretta tietoa!
    ….myös minä aina ihmettelen tuota makaavaa kuunsirppiä, viimeksi marraskuun lopulla La Palman saarella

    1. Kiitos Leena! Tähtikirkas pimeä yö on toki kaunis kaikkialla, mutta tuo makaileva kuu hymyilyttää, aina.

  2. Mielenkiintoinen kohde ja hyviä kuvia! Mä olen helmikuussa lähdössä Dubaihin ja Abu Dhabiin ja jännää sielläkin tuo pukeutumiskysymys. Onneksi tuolloin ei mitenkään erityisen kuuma pitäisi olla, joten pidemmissäkin vaatteissa selvinnee. 🙂

    1. Toistaiseksi täälläkin ollut aika tuulista, joten löysät pellavahousut ja -pusero toimineet hyvin. Kenenkään en ole huomannut mitenkään pahasti katsovan, vaikka aika tuntosarvet herkkänä olen ollut. Olen ymmärtänyt, että epäsopivuudesta helposti myös tullaan sanomaan.

      Hyvää matkaa helmikuussa! Minä ainakin olen ihan myyty arabimaille. Emiraateissa ollut vain yhden yön Dubaissa. Taitaa olla ainakin jonkin verran maallistuneempi kuin esim. Kuwait.

  3. Tosi mielenkiintonen postaus ja kohde! (:

    1. Kiitos Jenna. Olen ihan arabimaafani. Sen puoleen Kuwaitkin on täyttänyt kaikki odotukset.

  4. Ihan supermielenkiintoista! Mulla ei ole minkäänlaista käsitystä ollut tuosta pienestä valtiosta aikaisemmin mutta nyt seuraan kyllä mielenkiinnolla 🙂

    1. Pakko myöntää, että aika vähissä olivat omatkin käsitykseni ennen tänne tuloa. 🙂 Toisaalta odotin olevan aika samanlainen kuin Qatar ja osuin melko lailla oikeaan. Kiva juttu, jos voin tarjota uusia näkökulmia maailmaan. 🙂