Type and press Enter.

Bangkok, miksi me emme enää kohtaa?

Tiedätkö jutun siitä miehestä, joka valitti, että hänellä on joka päivä täsmälleen samanlaiset eväät duunissa? “Kuka tekee evääsi?” mieheltä kysyttiin. “Minä.” En oikein lämpene Bangkokista, mutta taas olen täällä. Kuka osti lennot? No niin. Halvimmat lennot Kaukoitään ovat yleensä tänne. Kas siinä syy. Sitten jatkolentoaikataulujen, shoppailutarpeiden tai jonkin muun syyn vuoksi jään päiväksi tai pariksi ja aina ajattelen, että lämmitän suhteemme uudelleen, alan pitää Bangkokista taas. 

Minulla on teoria. Bangkok on mahtava ensikertalaiselle. Ensimmäistä kertaa oleva tutkii, mitä kaupungista haluaa nähdä. Hän kiertää palatsit ja uskomattoman kauniit temppelit. Hän löytää markkinat ja katuruokakojut, hämmentyy ostareiden järjettömyydestä ja liikenneruuhkista, ei vielä tingi tuktuk-ajeluista tarpeeksi. Näin minulle on käynyt. Ensimmäisestä kerrasta vuosien takaa on vain hyviä muistoja. Silloin löysin Chao Prayan ja sen lautat, rantamien temppelit, Banyan Treen kattobaarin ja monet muut, joista muodostuivat minun Bangkok-ikonini. Jotain tästä urbaanin löytöretkeilijän fiiliksestä on jäänyt matkan varrelle. Tänään minun Bangkokini on jotenkin tylsä. Tai minä olen. 

Anantara Sathorn Bangkok

Anantara Sathorn Bangkok

Anantara Sathorn Bangkok

Tiedän. Vika on yksinomaan minun. Mitä tyydyn samoihin kulmiin? Miksi en etsi uutta? Hotellin yritän ottaa kyllä aina eri paikasta, mutta kun kaupunki on olevinaan tuttu, ei niin tule katsottua, mihin menen. Luotan virheellisesti, että kuljeskelemalla vain kohtaan kaikkea mielenkiintoista. Tässä kaupungissa en kohtaa. 

Ikuisuudelta tuntuneen, alusta loppuun valvotun lennon, päiväunien ja uima-altaan reunalla nautitun lounaan jälkeen tarvitsin liikuntaa. Päämäärätön kävely monessa paikassa avaa eteen vaikka mitä. No niin luulisi. Palasin maitojunalla (tultukilla) takaisin. 

Mikä siinä onkin, että voin Helsingissä mennä viikonlopuksi hotelliin tuntematta mitään syyllisyyttä siitä, että käyn ulkona vain satunnaisesti vähän etsimässä ruokaa. Mutta kirjan lukeminen uima-altaalla ne muutamat aamupäivän tunnit, jolloin ei sada kaatamalla, aiheuttavat syyllisyyttä. Stressikimppu täällä Bangkokissa, terve. 

Jotta voisin seuraavalla kerralla kertoa, että löysin vanhan ihastukseni taas, ole kiltti ja jaa omat parhaat Bangkok-tärppisi (postauksia vain, jos niissä vain se jokin kohde, kiitos). Mutta sen verran viisastuin, että seuraava kerta ei ole lokakuussa. Täällä sataa. Ihan järjettömästi. Huomenna matka jatkuu Ngapali Beachille Myanmariin. Sielläkin sataa. Mutta kuka ne lennot ostikaan? Ai niin. 

Anantara Sathorn Bangkok
Tältä näytti parvekkeeltani 30. kerroksessa.
Untitled
Ja tältä muutamaa minuuttia myöhemmin. Aivan järjetön sade.

Kaikki postauksen kuvat ovat hotelliltani Anantara Sathornista. Hinta-laatusuhde oli ainakin näin off seasonina hotellissa kohdallaan. Kahden hengen huone aamiaisineen oli 80 euroa. Kuvassa upgreidattu sviitti, ei perushuonetta.   

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

8 comments

  1. Oma suosikkini Bangkokissa on Banglamphun alue – josta yleensä varaan majoituksen (joo.. Khao San on sie lähellä..l, mutta kannattaa mennä lähemmäs jokea..) ja Dusitin aluen sekä Chatuchakin markkina-alue. Pilvenpiirtäjien ja ostokeskusten alueesta (Suhhumvitista) en pidä, paitsi nyt SeaFood marketista. Viimeksi kävin myös päiväretkellä Ayutthayssa ja tulin takaisin Bangkokiin jokea pitkin. Bangkok on kyllä mielestäni niin laaja että mielenkiintoisia kohteita on vaikka olisi käynyt kymmenen kertaa – en ole käynyt kuin neljä kertaa. Sateesta sen verran että älä huoli – tällä hetkellä täällä Suomessakin sataa ihan tarpeeksi.

    1. Kuten postauksessani sanoin, tiedän, että nähtävää olisi, mutta jotenkin en nyt sitä löydä. Olen kadottanut urbaanin löytöretkeilijäni tuossa kaupungissa. Siksi ihan vilpittömästi pyysin vinkkejä, joilla tekisin seuraavasta kerrasta paremman ja oppisin pitämään Bangkokista taas. Kiitos näistä. Ehkä minäkin otan hotellin tuolta alueelta seuraavaksi, jos löydän sellaisen, jossa kiva uima-allasalue. Sitä olen pitänyt yhtenä kriteerinä.

  2. Annoitpa vaikean tehtävän! Minun suhteeni Bangkokiin on vähän samanlainen – se on ikään kuin välttämätön paha. Gateway Kaakkois-Aasiaan, josta en ole oppinut pitämään, mutta jota olen oppinut sietämään. Olen löytänyt sieltä mielestäni sijainniltaan ja hinta-laatusuhteeltaan hyvän hotellin (The Sukosol), joka on lyhyen kävelymatkan päässä lentokenttäjunan pääteasemalta ja skytrainilta. Pidempään oleskeluun sijainti ei ehkä olisi kovin hyvä, mutta lentokenttäjunan läheisyys on iso plussa 1–2 yön stopovereita varten. Mutta “omaa” ravintolaa ei ole löytynyt, eikä niitä muita omia juttuja, jotka tekisivät kaupunkiin palaamisen mukavaksi. Yhden käyntikohteen voisin kuitenkin mainita: Punaisen Ristin käärmefarmi, ks. http://www.saovabha.com/en/snakefarm_service.asp tai googlaile snake farm bangkok. Tuolla voi ihmetellä käärmeitä niin kuin käärmenäyttelyissä yleensäkin, mutta mielenkiintoisempi on myrkynlypsynäytös. Siellä kerrotaan kaikenlaista mielenkiintoista käärmeistä ja niiden myrkystä ja vastamyrkyistä ja lypsetään käärmeistä sitä myrkkyä, josta sitten vastamyrkkyä tehdään. Instituutti ei siis ole olemassa turisteja varten, vaan sitä vastamyrkkyä oikeasti käytetään ympäri maata.

    1. Kiteytit Daniel todella hyvin myös minun ajatuksiani. Yksi, mitä Bangkokissa ennen odotin, oli lounas Steve’sillä, mutta kun viimeksi lähdin kahden ruokalajin jälkeen vielä vähän nälkäisenä pois, en enää tällä kertaa ravintolaan palannut. Haluaisin Bangkokin olevan muutakin kuin välttämätön paha. Sietäminen sijaan haluaisin rakastaa sitä. Tiedän, että siihen olisi hyvät mahdollisuudet. Mutta jotenkin kuitenkin luulen, että kärmeksistä ei minun lempeni leiskahda. 😀

  3. Kävin just pitkästä aikaa Bangkokissa. Suurin osa ajasta vietettiin ihanissa hotelleissa rooftop-altaalla puljaillen ja näkymistä nauttien, eikä edes murehdittu nähtävyyksistä. Ei olla vielä Bangkokia niin perusteellisesti koluttu, että tylsää tulisi. Jäi kuitenkin sellanen fiilis, että Bangkok muuttuu… Siitä yritetään tehdä uutta Singaporea tai jotain. Katuruoka kielletään ja niin edelleen. 🙁 Ja katuruoka on se, mikä Bangkokissa on parasta! Toivottavasti ei kokonaan kiellettäisi.

    1. Keväällä kuulin katuruoan poistamisesta, mutta ainakin vielä kojuja oli kyllä. Kunpa pysyisivät. En itse juuri uskalla niistä syödä, mutta jo pelkkään fiilistelyyn haluaisin niiden säilyvän.

      Minäkin haluan, että Bangkokissa hotellissa on uima-allas, mutta suurkaupungin imu on niin suuri, että en oikein halua altaalla kauaa olla. Viime kerrat olen ollut yhä enemmän, juuri koska fiilis kaupungista on jotenkin mennyt. Siksi tämä postaus oli vähän kuin hätähuuto: auttakaa minua löytämään kaupunki uudelleen. En missään nimessä ole nähnyt kaikkea, mutta minulla on tylsää, koska en tiedä, mistä ja mitä etsiä.

  4. Mä tykästyin viime keväänä New Rot fai iltatoriin, nuoria Kalliosta muistuttavia hipstereitä, katuruokaa uudella twistillä, hyviä baareja ja kivaa musiikkia. https://youtu.be/8sJd8cq9BTw

    http://www.rantapallo.fi/tanjanmatkassamaailmalla/2016/03/14/iltatorilla-bangkokissa/

    Päivät mä olin hotellin lähellä hieronnoissa ja kauneushoidoissa ja illat torilla. Edullinen hintataso mahdollisti sellaisia hoitoja joihin suomessa ei olisi ollut varaa.

    Mun hotellilla ei ollut kummoinen uima-allas, siihen olisi voinut panostaa enemmän ja viettää loman laiskotellen.

    1. Kiitos, Tanja! Kuulostaa siltä, että tuollakin voisi poiketa!