Algorta on suositeltava päiväretkikohde Bilbaosta

Algorta on suositeltava päiväretkikohde Bilbaosta

Oli loman viimeinen päivä. Oli auringonpaiste. Oli 18 astetta lämmintä. Ei varjoisia vanhan kaupungin kujia. Ei ainakaan sisälle museoon. Ulos! Meren äärelle! 20 minuutin metromatkan päässä Bilbaon keskustasta on Algorta, vanha satama, aivan mainio päiväretkikohde.

Metroasema on kuin pienen kaupungin keskustassa. Nyt kun ei enää tarvitse pelätä suuria puhelinlaskuja ja mobiilidataa voi käyttää Euroopassa huoletta, on suunnistaminenkin muuttunut jopa liian helpoksi. Enää ei tarvitse edes kysyä neuvoa, mikä toki sopii omillaan toimeentuleville ja mehän ei mitään ohjeita kysytä -suomalaisille mainiosti. Joten ennen kuin oikeastaan huomasinkaan, moderni keskusta-alue oli jäänyt taakse ja laskeuduin vanhojen talojen välistä portaita kohti rantaa.

Algorta

Algorta

Algorta

Vanha kylä on aika pieni. Algorta nousee rinteeseen ja hohtaisi valkoisena, jollei aika olisi tummuttanut taloja. Läheltä katsottuna näkee, että aika on tehnyt vielä enemmän tuhojaan, mutta paikassa on silti jotain viehättävää. Päädyin nopeasti rantaan ja mitäpä muuta tekemään kuin zoomailemaan surffareita. Märkäpukuisia miehiä juoksenteli lautoineen sinne tänne, vaatteiden vaihto sujui pyyhkeen suojissa parkkipaikalla ja jotenkin ilmapiiri kaikkineen oli rento ja leppoisa. Toisaalta voiko auringon paisteessa rannalla olla jotain muuta? 

Algorta

Algorta

Algorta

Istuin pitkän aikaa ravintolan edustalla portailla ja seurasin elämää ympärilläni. Kun minä riisuin paitasilleni, paikalliset ehkä avasivat kaulahuivia mutta pitivät toppiksen vielä kiinni. Käsitys kesäisen lämpimästä säästä vähän vaihtelee. Koirat juoksentelivat vapaana. Kukaan ei ärsyyntynyt. Ihmisiä tuli ja meni viinilaseineen, kahveineen, pintxoineen. Vaikka kotimaatani rakastan, myönnän mieleeni hiipineen sanan sääntö-Suomi. Algorta oli sillä hetkellä todella kaukana kotoa. 

Algorta

Algorta

Melkein laiskistuin siinä auringossa istuskellessani, mutta sain lähdettyä parin kilometrin kävelylle Vizcayan sillalle (Puente Bizkaia). Se on Unescon maailmaperintökohde ja ehkä erikoisin koskaan näkemäni silta. Silta yhdistää joen molemmin puolin kaksi kaupunkia, mutta sen yli ei suinkaan pääse ajamaan autolla, vaan autot (korkeintaan kuusi kerrallaan) lastataan vaunuun, joka vaijereiden varassa liikkuu lähellä vedenpintaa. Autokannen molemmin puolin on pienet hytit jalankulkijoille, joille joen ylitys maksaa 40 senttiä suuntaansa. Tämä mielenkiintoinen viritelmä on rakennettu jo 1800-luvun lopussa ja on ollut esikuvana monille muille vastaaville ympäri maailmaa. Olisin halunnut haastaa itseni ja kävellä takaisin sillan päällä, 60 metrin korkeudessa, mutta jostain syystä ylätaso oli juuri tuolloin suljettuna. 

Puente Bizkaia

>Kun kävelin vielä takaisin Algortaan, aurinko alkoi laskea. Pysähdyin odottamaan, että se olisi talojen takana ja saisin vangittua sen säteet. Katusoittaja alkoi jo mulkoilla. Ajattelikohan minun jääneen vain kuuntelemaan ilmaista konserttia? Siinä kävellessäni tuli illan sininen hetki, ja Algortassa taivas oli vaaleanpunainen. Sen lyhyen auringonlaskun hetken toivoin, etten olisikaan ollut yksin, vaan olisin kulkenut käsi kädessä rakkaan ihmisen kanssa. Vanhassa realistissa elää sittenkin pieni romantikko.   

Sunset

Sunset time

Sunset

Next Post:
Previous Post:
There are 8 comments for this article
  1. Annemaria/Samppanjaa muovimukista at 14:57

    Espanjalaisten pikkukaupunkien tunnelma on ihanaa. Kummasti tulee tunne, että paha maailma (myös se sääntö-Suomi) on jossain ihan muualla ja elämä on vaan tässä ja nyt niin sietämättömän kevyttä. Kiitos taas kivasta kuvauksesta ja yhdestä uudesta matkavinkistä.

    • Annika Author at 12:33

      Bilbaoon menijälle tai Biskajanlahden rantaa ajelvalle Algorta on kyllä pistäytymisen tai pysähtymisen arvoinen. Ei se ole erityinen, mutta siellä oli kiva fiilis.

    • Annika Author at 12:35

      No ei kyllä mitään niin! Niin humanisti kuin olenkin, viehätyn monenlaisesta merkillisestä, ja tuo silta oli oikeastaan tosi kiva. Olen iloinen, että lähdin kävelylle. Lähemmäs olisi päässyt kyllä suoraan Bilbaosta metrolla, mutta oma varsinainen kohteeni oli Algorta.

  2. Terhi at 07:36

    Aika erikoiset siltasysteemit, se on siis vain jalankulkijoille. Minä rakastan espanjalaisia pikkukaupunkeja (ja vähän suurempiakin)

    • Annika Author at 09:17

      Ei kun silta on myös autoille. Kuusi autoa kerrallaan. Jalankulkijat ovat kopeissa autojen molemmilla puolin. Hassuhan tuo kyllä oli. 🙂

  3. Mika / Lähtöportti at 20:19

    Kiva lukea mitä omalla reissullani menetin 🙂 Meidän oli alunperin tarkoitus tehdä lomatalolta kaksi päiväretkeä Bilbaoon, mutta kun Guggenheim olikin odotettua pienempi, niin nähtiin jo päivässä kaikki suunniteltu tuota kummallista siltarakennelmaa lukuunottamatta. Pelkän sillan takia ei sitten viitsinyt lähteä ajamaan puoltatoista tuntia suuntaansa, mutta kuulostaa siltä, että olisin viihtynyt myös Algortassa mainiosti. Paikallista ja pittoreskia, sellaisesta tykkään.
    Mika / Lähtöportti recently posted…Lomamuistoja LefkakseltaMy Profile

    • Annika Author at 22:39

      Ei silta tosiaan kolmen tunnin ajelun arvoinen ehkä ole, mutta päiväretki auringossa ainakin oli minusta hyvinkin tekemisen arvoinen. Ja vaikka olen tällainen humanistihämy, viehätyin erikoisesta sillasta. Eivät surffaritkaan välttämättä huono juttu silmälle, mutta et sinä ehkä heistä niin olisi innostunut. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge