Yhdeksän syytä, miksi Gozo hurmasi

Yhdeksän syytä, miksi Gozo hurmasi

Gozo hurmasi minut täysin. Vaikka sen kaikki kylät näyttävät ihan samalta, vaikka en oppinut niitä mitenkään erottamaan toisistaan, vaikka millä kaikilla vehkeillä suhattiin ympäri saarta, vaikka sen tiet ovat muutamaa päätietä lukuunottamatta armottoman huonossa kunnossa, vaikka pari kertaa saatiin kaupasta läpimätää ruokaa, ei millään pikkuseikoilla ollut merkitystä.  Vaikka siellä on vain noin 30 000 asukasta ja vaikka saari on pikkiriikkisen kokoinen (vain 67 neliökilometriä), siellä on silti kaikki, mitä ihminen voi rentouttavalla lomallaan tarvita. Gozo kertakaikkiaan on lumoava.  

Moni käy Gozolla vain päiväretkellä Maltan pääsaarelta. En tiedä, mitä muutamassa tunnissa päiväretkeläisille esitellään. Toki pienestä saaresta ehtii nähdä aika paljonkin, mutta minusta Gozo tarvitsee aikaa. Viikko on sopiva, kymmenen päivää parempi, jos on rantakelit ja haluaa nauttia myös unelmankirkkaasta Välimerestä. Mutta saaren haltuun ottaminen ja siitä parhaan fiiliksen irti saaminen vaatii vähän vaivaa. Kaikki ihanuus ei tule kotiovelle. Se vaatii lähtemään ulos, liikkumaan, hakeutumaan kaiken kauniin pariin. Onneksi se on helppoa. 

Gozo

Tässä siis 9 syytä, miksi Gozo hurmasi:

Syy 1: Luonto on kaunis

Oma sisäinen luontomatkailijani on vasta heräilemässä, mutta Gozolla oli ihanaa liikkua kaikkialla, koska sen kumpuileva maasto on kaunista. Joka paikasta on lyhyt matka merelle, se kimaltelee milloin seuraavan kurvin takana, milloin peltojen toisella puolella, milloin aallot lyövät jyrkkiin kallioihin. Saari on karun kaunis. Palmut ovat satunnaisia poikkeuksia. Paikalliset sanovat, että luonto on parhaimmillaan juuri nyt keväällä. Jo toukokuussa maa alkaa kuivua ja vihreän sävyt alkavat muuttua ensin keltaiseksi, sitten ruskeaksi. Mutta kesässä ja alkusyksyssä on omat hyvät puolensa, vaikkapa uimalämpöinen vesi.  

Gozo

Gozo

Syy 2: Gozo on vielä autenttinen

Sanovat, että siinä missä pääsaari on kehittynyt, vilkastunut, muuttunut kiireisemmäksi ja saanut turistimassoja vähän ehkä jo riesaksikin, on Gozo säilynyt autenttisena. Se on kuulemma kuin Malta 20 vuotta sitten. Olin käynyt vain Vallettassa 13 vuotta sitten, ja ainakaan silloin siellä ei ollut samanlaisia turistimääriä kuin nyt, kun sen satamaan oli rantautunut kolme suurta matkustaja-alusta. Turisteja oli Gozolla tietyillä nähtävyksillä jonkin verran, hop on, hop off -bussi kierteli saarta, mutta enimmäkseen minulla oli tunne, että saari todella elää omaa elämäänsä, mummot käyvät kauppa-autolla, isännät kuokkivat pelloillaan. Aika on jotenkin pysähtynyt. Mikään ei silti ole varsinaisesti vanhanaikaista tai kehittymätöntä. Kaikki vain on kovin suloista. (Kyllä, vaaleanpunaiset gozorillit rakkauden huumassa.)  

Gozo

Syy 3: Kaikki on helppoa

Vaikka olen aika moneen kertaan matkustanut maailman ääreen ja takaisin, yhä mietin, kuinka hankalaa jonnekin on mennä, miten siellä liikutaan, onko pakko ajaa kalliisti taksilla jne. Gozolle on helppo päästä ja siellä on helppo liikkua julkisilla. Liikkumisseikat eivät siis ole ainakaan syy olla menemättä. Kesäkaudella Maltalle on suoria lentoja, ja ainakin Saksan kautta pääsee kätevillä vaihtolennoilla sesongin ulkopuolellakin. Omaa kenttää Gozolla ei ole.

Lentokentältä voi ottaa satamaan julkisen liikenteen bussin, joka kiertelee aika monen pikkupaikan kautta ja jolla matka kestää aika kauan, taksin tai minivanin. Lentokenttä on harmillisesti aivan eri puolella saarta kuin Cirkewwan satama. Hinnat vaihtelevat kovasti eri nettisivujen mukaan, mutta kuljetuksen voi varata etukäteen tai sen voi hommata lentokentältä. Lauttoja kulkee lähes ympäri vuorokauden 45 minuutin välein. Matka kestää puolisen tuntia. Lauttalippu maksaa ilman autoa matkustavalta 4,65 euroa (huhtikuu 2018), ja se maksetaan vain toiseen suuntaan, ja nimenomaan vasta palattaessa Gozolta. Maltan suunnasta lippua ei kysytä. Ruuhkaisimpina aikoina lautat kulkevat non-stop ilman aikatauluja.

Paikallisliikenteen nettisivut ovat superhyvät, ja reittikartta näyttää, että Gozolla bussilla pääsee oikeasti kaikkialle. Näin keväällä vuoroväli oli tunnin kaikilla käyttämilläni reiteillä, mutta sesonkina tiheämpi. Jos haluaa itse vuokrata jonkin menopelin, ainoa hankaluus on vasemmanpuoleinen liikenne ja paikoin hullun ahtaat kylät. Mutta liikenne on rauhallista. Sanovat, että Maltalla ei ole kiva ajaa itse, mutta Gozolla meininki on ihan toinen. Ainakin skootterilla ajaminen oli superkivaa.    

Syy 4: Gozo on rauhallinen

Rauhallisuus voi olla toisille myös nou nou, mutta voi miten minä nautin siitä. Kun kerroin paikalliselle heränneeni, kun naapuri tuli majapaikkaan kahdelta, hän sanoi, että ei ainakaan baarista, koska Gozolla ei sellaisia ole. Ehkä tämä ei ole koko totuus ja ehkä sesonkina saattaa myöhäiseen iltaan auki oleva baarikin löytyä, mutta verkkaisuus ja jotenkin tervehenkisyys tuntui leimaavan saarta. Tämä on toki vain minun muutaman päivän fiiliksen tulos. Ehkä totuus on jotain muuta. Ovathan maltalaiset ylpeitä omista viineistään ja juovat suurimman osan itse…

Syy 5: Omat viinit

Koska maltalaiset juovat viininsä suurimmaksi osaksi itse eikä viinejä siten kovin paljon ulkomailla näy, olin yllättynyt, kun luin ylipäätään Maltan olevan viinimaa. Usein pienet viinintuottajat eivät ehkä ole niitä kaikkein parhaitakaan, mutta kas, Malta yllätti taas. Gozollakin viinitaloja on kaksi. Ta’Mena Estatella voi vierailla, syödä, juoda viiniä, ostaa hedelmiä, hilloja – ja tietenkin viiniä. Siellä järjestetään maatilakierroksia ja viininmaistajaisia. Sen pihassa pyörii pari kilttiä koiraa, pari metriä portilta tepastelee kanoja ja hanhia, ylempänä rinteessä riikinkukko pörhistelee. Vierailu on hyvä varata etukateen ja sitten vain nauttia vaikkapa oliiveista, juustoista, leivästä, tomaattitahnasta – ja viinistä. Ah!    

Ta'Mena Estate Gozo

Ta'Mena Estate Gozo

Ta'Mena Estate Gozo

Ta'Mena Estate Gozo

Syy 6: Independence Square ja sen lähikujat

Näin aukion monta kertaa taksin tai bussin ikkunasta, ajoin sen ohi skootterilla, mutta aina olin matkalla jonnekin. Ei ollut aikaa pysähtyä. Mutta aukiosta tuli minulle vähän kuin pakkomielle. Halusin viihtymään sille. Halusin istahtaa aurinkoon lasilliselle viiniä, katsella katuelämää. Visioni ihanasta aukiosta ei ihan toteutunut. Kukaan ei oikein huomannut, että tulin. Palvelu oli aika tökkivää. Mutta minä olin aukiollani ja siinä pysyin siihen asti, että aurinko kääntyi ja tuli viileää. Sen jälkeen haahuilin aukion takaisilla muutamalla kävelykujalla. Olin iloinen, kuinka vähän turistikrääsää oli myynnissä, vaikka aukio kujineen on ihan citadelin alapuolella ja suunnilleen kaikki turistit, jotka eivät ole ryhmämatkalla ja joita ei kiikuteta portilta suoraan johonkin muualle, hengailevat näillä kulmilla.   

Independece Square Victoria Gozo

Independece Square Victoria Gozo

Victoria Gozo

Victoria Gozo

Victoria Gozo

Victoria Gozo

Victoria Gozo

Syy 7: Monenmoisten nähtävyyksien kirjo

Hassuinta nähtävyyksissä lienee se, että suosituin on se, mitä ei enää ole. Ennen siis kaikki kävivät katsomassa Azure Window’ta, nykyään paikkaa, jossa se ennen oli. Missään muualla ei ollut niin paljon turisteja ja meille tarkoitettuja palveluita. Siis suosituin nähtävys on paikka, jossa ennen oli suosituin nähtävyys. Vähän hassua. Mutta on siellä edelleen karun kaunista ja pikkuruinen inland sea. 

Gozolla on myös Unescon maailmaperintökohteita, megaliittiajan temppeleitä. Tutustuin Grantijan temppeliin, josta on jäljellä vain verrattain vaatimattoman rauniot. Niistä on ilman opasta vaikea saada mitään irti, mutta innostunut opas osaa kertoa vaikka mitä. Saatoin hyvin kuvitella, missä oli alttari, missä uhrattiin eläimiä. Temppeli alkoi saada arvoa, kun ymmärsin, kuinka vanhoista asioista on kysymys ja kuinka suuri merkitys sillä on maltalaisille. 

Yksi erikoisimmista on saltpans. Minulla ei ole sille sanaa suomeksi, enkä oikein osaa selittää edes, mistä on kyse, paitsi ikiaikaisesta gozolaisesta perinteestä kerätä merisuolaa. Ehkä tämä Visit Gozon kuvaus avaa suolahommaa paremmin: ”On the north coast of Gozo, just past Qbajjar Bay west of Marsalforn, the coast is characterised by a chequerboard of rock-cut saltpans protruding into the sea. These 350-year-old salt pans, which stretch about 3km along the coast, are more than just scenic. They are part of the centuries-old Gozitan tradition of Sea-Salt production that has been passed down within certain families for many generations. During the summer months, locals can still be seen scraping up the crystals of salt. Once collected, the salt is stored and processed in the caves that have been carved into the coastal rock.”

Suola-altaat näkyvät tielle, kun laskeutuu Marsalforniin, mutta niille voi myös mennä kävellen tai kuten me myöhemmin vaikka fillarilla. Kaikki tällainen erikoinen on minusta aika ihmeellistä – ja osa Gozon viehätystä.  

Gozo

Gozo

Gozo

Inland sea Gozo

Inland sea Gozo

Saltpans Gozo

Syy 8: Ah, ruoka

Kirjoitin ruoasta kokonaisen postauksen, joten ehkä siihen ei tarvitse palata uudelleen. Mutta ruoka oli pakko nostaa esille tässäkin, koska se jo yksin olisi syy vaikkapa muuttaa Gozolle. Sen verran kovasta jutusta oli kyse. 

Syy 9: Reissukaverin bonus: käsityöläisoluet

Lord Chambray Brewery on pieni gozolainen panimo, jonka käsityöläisoluet ovat voittaneet erilaisia alan palkintoja heti panimon alusta asti. Sen italialainen omistaja on varsinainen persoona, mutta kertoo kyllä jututettaessa ylpeänäkin panimostaan. Panimokierrokselle voi varata ajan, ja jos haluaa vain maistelemaan oluita, se onnistuu arkipäivisin ennen kuutta. Hanoissa oli saatavilla viittä erilaista, mutta oluita on saatavilla myös joistain maltalaisista ravintoloista ja kaupoista sekä esimerkiksi muutamasta omasta pubista Italialasta. Yhden hengen raadin yksimielinen näkemys oli, että Lord Chambrey tekee laadukasta ja hyvää olutta. 

Lord Chambray Brewery

Lord Chambray Brewery

Kaikenlaista Gozosta voit lueskella muista jutuistani täältä.    

Next Post:
Previous Post:
There are 14 comments for this article
  1. Jaakko / Lomalla viimeinkin at 15:30

    Onpa kiva lukea ja löytää tietoa paikoista, joita ei tiennyt edes olevan olemassa. Täytyy laittaa paikka harkintaan!

    • Annika Author at 13:15

      Matkablogit luovat uusia tarpeita. Olen huomannut saman. 🙂

  2. VEERAPIRITA / AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA at 15:29

    Olipas yhdeksän mainiota syytä Gozon ihanuudesta! Harmittaa kyllä niin paljon tuon sinisen ikkunan sortuminen, itse ehdin nähdä sen ennen sortumista ja itsea asiassa ennen kuin se oli edes kauhean suosittu. Viinitilalle olisi kyllä joskus kiva päästä ja tuo Gozon tilahan näytti oikein hyvälle idealle siihen.

    • Annika Author at 13:16

      Olen itse löytänyt viinitilat vasta oikeastaan viime kesänä (viinin toki aiemmin). Kivoja paikkoja. Minusta viinilöynnökset ovat kauniita, ja on aina ihana kuunnella ihmisiä, joille viinin tekeminen on intohimo.

  3. Merja / Merjan matkassa at 20:12

    Gozosta en muuta tiennytkään kuin nimen ja sen suositun paikan, jota ei enää ole.. Sininen ikkunako sen nimi oli? Todella paljon hyvää faktaa ja erityisesti kiva kuulla julkisen liikenteen toimivuudesta sekä viinitiloista 🙂
    Merja / Merjan matkassa recently posted…Kalifornian Road Tripin suunnitteluaMy Profile

    • Annika Author at 13:20

      Azure Window se oli nimeltään. On muuten tuommoisia ikkunoita Gozolla edelleen, mutta niitä ei sammalla tavalla tunneta. Luonto ylipäätään on siellä tosi nättiä. Julkinen liikenne on ihan helmi. Bussit kulkevat harvoin, kuitenkin kerran tunnissa, mutta niillä pääsee kaikkialle.

  4. Merja / Matkan tuntua at 07:56

    Gozo on ihana paikka ja muistan sen kyllä juuri samanhenkisenä kuin sinä, vaikka olin siellä päin ensimmäisellä lomalla lämpimässä koskaan. Ja tuli silloin nähtyä Azure Window – jännän kuuloista tuo sen entisen paikan ihmettely!
    Merja / Matkan tuntua recently posted…Kuinka löytää hyvä majoitus ulkomailta?My Profile

    • Annika Author at 13:35

      Minustakin on varsin hassua, etä paikka, jossa ei enää ole mitään, on niin suosittu. Mutta onhan luonto siinäkin kaunista. Inland sean venevajat ja kahvila näyttivät kivoilta. Tavallaan kai ihmiset tykkäävät nostalgiasta, että tässä oli jotain erityistä. Gozo ylipäätään kyllä yllätti monipuolisuudellaan.

  5. Sofia / Project Forever at 16:13

    Kävin Gozolla omatoimisesti päiväseltään Maltalta, ja allekirjoitan kyllä että päiväreissu ei ole riittävä aika siihen tutustumiseen. Yhdessä päivässä ehdittiin nähdä Victoriaa, tutkia Citadella sekä ajella paikallisbusseilla Ramla Baylle rannalle pariksi tunniksi. Tykästyin Gozoon paljon enemmän kuin Maltaan, ja jälkikäteen harmittelin etten osannut sitä etukäteen aavistaa. Maltalla ehdin sen sijaan jo vähän pitkästyä. Jos joskus palaan, niin menen Gozolle.

    • Annika Author at 21:42

      Kyllä päiväretkelläkin näköjään ehtii paljon. Olen ajatellut, että menen kyllä pääsaarellekin vielä. Voisin asua aina kaksi päivää kerrallaan eri kaupungeissa. Viikon matkalla ehtisi neljään. Silleen en usko, että pääsisin ainakaan kyllästymään, ja ei tarvitisi käyttää edestakaiseen bussilla ajeluun päivittäin niin paljon aikaa.

  6. Susanna at 22:21

    Upeat kuvat! ja kohde näyttää hienolta. Just kevät on parasta aikaa käydä Välimeren kohteissa, ennen kuin on tulikuumaa ja suurin turistitungos. Maltalla vesi näyttää yhä kirkkaalta, joten kävisi uimiseen

    • Annika Author at 10:15

      Vedet olivat niin houkuttelevan kirkkaat, että todella olisi tehnyt mieli mennä uimaan – mutta vielä oli liian kylmää. Voisin uskoa huhtikuun olevan ihan parasta aikaa ainakin Gozolla. Oltiin itse aika aikaisin, mutta se johtui pääsiäisestä. Muuten ei ole mahdollista pitää lomaa tähän aikaan.

  7. Janika / Matkamuistoja at 15:36

    Hienoja kuvia! Minulle riittäisivät jo ihan vaan luonnon kauneus ja ruoka, heh 🙂 mielenkiinto kyllä heräsi Gozoa kohtaan!

    • Annika Author at 20:22

      Eipä sitä muuta tarvita, ja se kaikki muu ihana on sitten vain plussaa! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge